Tapahtumassa kuulimme asiantuntijapuheenvuoroja palvelujohtajaltamme Mirva Viljakaiselta, tietokirjailija, turva-alan kouluttaja ja Tietoturva ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kimmo Rouskulta, saksalaisen kameravalmistaja Dallmeier electronic GmbH & Co.KG:n markkinointijohtaja Josua Braunilta, aluejohtajaltamme Mikko Sauramolta sekä K2 Turvapalveluiden palvelujohtaja Jani Saarvolta.
Toimitusjohtajamme Tuomas Pitkänen alusti tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kuuntelemaan esityksiä erilaisista varautumiskeinoista niin fyysisten kuin digitaalisten uhkien torjuntaan.
Pitkänen muistutti, että pandemian aikana ja viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys kävi aiempaa selvemmäksi. Tuolloin yritykset ja organisaatiot ympäri maailmaa joutuivat pohtimaan, miten toimintaa voi jatkaa ja liiketoiminnan turvata myös kriisitilanteissa.
CERTEGOn toimitusjohtaja Tuomas Pitkänen toivotti asiakaspäivän osallistujat tervetulleiksi ja muistutti ennakoivan turvallisuuden tärkeydestä.
Me CERTEGOlla reagoimme tilanteeseen vahvistamalla entisestään panostuksiamme julkisen sektorin ja kriittisen infrastruktuurin toimijoihin. Tavoitteenamme on tukea näitä tärkeitä sektoreita yhä paremmin omassa varautumisessaan poikkeustilanteisiin ja suojautumisessaan erilaisia uhkia vastaan.
− Huoltovarmuuskeskus kehotti yrityksiä nostamaan varautumistasoaan ja antoi suosituksia uhkien ehkäisemiseksi. Me päätimme olla ensimmäisten joukossa järjestämässä varautumiseen liittyviä tilaisuuksia asiakkaillemme, Pitkänen sanoi.
Hän muistutti, että aiemmin teknologiaa käytettiin enimmäkseen tilanteiden jälkikäteiseen selvittelyyn, kuten rikosten selvittämiseen kameratallenteiden avulla. Nyt on siirrytty enemmän ennakoivaan suuntaan, jossa valvontaratkaisut ja teknologia toimivat ympäri vuorokauden ja uhat pyritään estämään ennen kuin ne ehtivät toteutua.
Kyberturvallisuus haastaa turva-alan toimijat – Mirva Viljakainen
Vaikka yritykset panostavat uusiin puhelimiin, autoihin ja ICT-ympäristöihin, turvatekniikan alueella on liian usein jääty vanhentuneiden järjestelmien varaan. Tilanne on muuttumassa, ja pilvipohjaiset ratkaisut ovat yhä yleisempiä myös turvateknologiassa.
- Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa ohjelmistoilla ja kyberturvalla on keskeinen rooli, Viljakainen kiteytti.
CERTEGOn palvelujohtaja Mirva Viljakainen kävi läpi, kuinka turvatekniset järjestelmät ovat entistä enemmän täysiverisiä ICT-järjestelmiä ja vaativat niin suojattuja yhteyksiä kuin jatkuvaa päivittämistäkin.
Viljakainen muistutti, että turvatekniset järjestelmät, kuten kulunvalvonta ja kameravalvonta, perustuvat nykyään pitkälti juuri ohjelmistoihin. Järjestelmiin liitetään monenlaisia komponentteja, kuten lukijoita, kameroita, tallentimia ja verkkolaitteita, jotka kaikki vaativat suojattuja yhteyksiä ja jatkuvaa päivitystä. Erityisesti järjestelmien integraatiot, joissa tietoa tuodaan ja viedään, tuovat mukanaan tarkkoja tietoturvavaatimuksia.
− Keskitymme varmistamaan, että asiakkaiden järjestelmät ovat ajan tasalla ja turvallisia. Toimivan järjestelmäkokonaisuuden rakentaminen vaatii asiantuntemusta. Ennakoivat huoltotoimet ja jatkuva seuranta varmistavat järjestelmien toimivuuden. On tärkeää valita myös yhteistyökumppanit huolella, sillä ohjelmistopäivitykset ja turvallisuuspuutteiden korjaaminen ovat yhä kriittisempiä tekijöitä. Järjestelmät on suunniteltava ja dokumentoitava niin, että mahdolliset häiriöt voidaan korjata nopeasti ja tehokkaasti, Viljakainen sanoi.
Lopuksi hän muistutti, että kyberturvallisuus ei ole enää vain ICT-asiantuntijoiden asia, vaan se koskettaa kaikkia, jotka toimivat digitaalisessa ympäristössä – myös turvatekniikan alalla.
- Jatkammekin työtämme varmistaaksemme, että tarjoamamme ratkaisut vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia.
Digitaalisen maailman uhat ja mahdollisuudet – Kimmo Rousku
Rousku toimii tietoturvan ja digiturvallisuuden asiantuntijana eri organisaatioissa. Hän korosti verkostoitumisen ja rikosilmoitusten tekemisen tärkeyttä verkkorikollisuuden torjunnassa. Rousku sanoi itsekin joutuneensa verkkohuijauksen uhriksi ja jakaa mediassa tietoa siitä, kuinka on joutunut huijatuksi.
Tietokirjailija ja kouluttaja Kimmo Rousku muistutti, että niin digitaalisen maailman kuin fyysisen maailman puolella tarvitaan ennakoivaa ja proaktiivista valvontaa sekä suojautumista.
Rousku käsitteli myös tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi arjen automatisoinnissa ja analytiikassa, mutta varoitti tekoälyn virheistä, kuten vääristä tulkinnoista. Hän painotti ennakointikyvyn ja varautumisen tärkeyttä teknologian nopeassa kehityksessä.
− Tekoälyn tuomat "superkyvykkyydet" tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, kuten kyberrikollisuuden, väärien tietojen levittäminen ja verkkohyökkäysten lisääntyminen osoittavat. Tulevaisuudessa manipuloitujen videoiden ja kuvien tunnistamiseen tarvitaan uusia varmennuskeinoja, Rousku sanoi.
Rousku painotti sekä digitaalisen että fyysisen turvallisuuden merkitystä erityisesti Venäjän ja Kiinan kyberuhkien lisääntyessä. Suomesta ovat kiinnostuneita myös muut valtiolliset ja taloudelliset toimijat. Rouskun mukaan suomalaiset ovat melko kyberturvallisuustietoisia, mutta informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon levittäminen ovat kasvavia haasteita, erityisesti tekoälyn kehittymisen myötä.
− Teknologian, kuten robottien ja tekoälyn lisääntyminen arjessa lisää myös mahdollisia tietoturvariskejä. Esimerkiksi kameralla varustettu siivousrobotti voi vahingossa tallentaa arkaluonteisia kuvia ihmisistä. Täydellistä turvallisuutta ei ole olemassa eikä sitä voi saavuttaa, mutta riskejä voidaan hallita.
Kokonaisvaltaisen varautumisen ja suojauksen 3 ulottuvuutta – Josua Braun
Braun korosti teknologian roolia kriittisissä infrastruktuureissa, avoimien alustojen merkitystä ja eettisten sekä turvallisuusnäkökohtien tärkeyttä teknologiaratkaisuissa.
− Organisaatioiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotteidensa alkuperään, laatuun ja eettisyyteen, kun ne toimivat julkisten tai kriittisten infrastruktuurien parissa, Braun kiteytti.
Dallmeierin markkinointijohtaja Josua Braun kävi esityksessään läpi vastuullisten teknologiakumppaneiden roolia kyberturvallisten valvonnan ratkaisujen rakentamisessa.
Hän piti haasteena vastuullisuuden, turvallisuuden ja laadukkaan teknologian yhdistämistä globaalien toimitusketjujen hallinnassa erityisesti Euroopassa. Braun painotti kriittisen infrastruktuurin suojauksen ja kyberresilienssin merkitystä ja niiden yhteisvaikutusta. Kriittinen infrastruktuuri määritellään sektoreina, jotka ovat elintärkeitä yhteiskunnan toiminnalle, kuten energia, liikenne, terveydenhuolto ja vesi.
Investoinnit fyysiseen turvallisuuteen ovat Braunin mielestä yhtä tärkeitä kuin kyberturvallisuus. Hän kertoi kuinka yhtiön valmistamien Panomera®-kameroiden ja muiden älykkäiden videovalvontajärjestelmien avulla voidaan suojata laajoja alueita, kuten lentokenttiä ja rautateitä sekä vähentää valvontaan tarvittavan henkilöstön tarvetta. Tekoälyavusteinen analytiikka vähentää myös väärien hälytysten määrää, parantaen kokonaisvaltaista turvallisuutta.
− Panomera®-kameran erityispiirteisiin kuuluu tarkasti optimoitu anturijärjestelmä, joka pystyy reaaliajassa tunnistamaan manipuloinnit, naamioitumisen tai häiriöt. Kamerat pystyvät valvomaan laajoja alueita, mutta tarkentamaan silti pieniäkin yksityiskohtia haluttaessa, kuten olutmukien heittämisen stadionilla, Braun kertoi.
Braun varoitti käyttämästä vanhentunutta tekniikkaa ja laiminlyömästä kyberturvapäivityksiä, sillä näin organisaatio altistuu vakaville tietoturvariskeille.
Innovatiiviset valvonnan ratkaisut – Mikko Sauramo ja Jani Saarvo
Sauramo ja Saarvo korostivat, kuinka tärkeää turvallisuusuhkien ennakointi ja teknologian hyödyntäminen ovat toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tekoälyn ja kehittyneiden kamerajärjestelmien avulla voidaan havaita uhkia jo ennen kuin ne toteutuvat, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi koulun piha-alueella tapahtuvaan häiriökäyttäytymiseen tai teollisuusalueiden valvontaan.
CERTEGOn aluejohtaja Mikko Sauramo ja K2 Turvapalveluiden palvelujohtaja Jani Saarvo kertoivat erilaisista valvonnan ratkaisuista, joilla kyberturvallisuutta uhkaavia tilanteita voidaan ennakoida ja ehkäistä.
− Yksi merkittävimmistä trendeistä turvallisuusalalla on fyysisen ja kyberturvallisuuden yhdistäminen. Esimerkiksi lämpökamerat eivät ainoastaan seuraa mahdollisia tunkeutujia, vaan ne voivat myös valvoa vaikkapa teollisuuslaitosten turvallisuutta esimerkiksi tulipalojen ehkäisemiseksi, Saarvo sanoi.
Sauramo ja Saarvo kertoivat myös, kuinka drone-valvonta on noussut tärkeäksi osaksi teollisuuslaitosten ja kriittisen infrastruktuurin turvaamista. Ennen droneja käytettiin lähinnä vartiointiin - nyt ne ovat yksi suurimmista uhkista, joita valvotaan.
− Olemme vastanneet tähän haasteeseen tarjoamalla drone-valvontaratkaisuja, joiden avulla voidaan suojata esimerkiksi vesilaitoksia ja muita kriittisiä alueita. Asiakas ei ole yksin turvallisuushaasteidensa kanssa, vaan asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan oikeiden ratkaisujen löytämisessä ja räätälöimään ne erilaisten kohteiden tarpeisiin, Saarvo ja Sauramo lupasivat.
CERTEGOn ja K2 Turvapalveluiden tavoitteena on yhdistää palveluistaan ennakoivia ratkaisuja kiinteistöjen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. K2:n palveluihin kuuluu muun muassa kiinteistöjen tekniikan valvonta, sekä esimerkiksi kiinteistöjen lämpötilan, ilmanvaihdon ja valaistuksen etähallinta. Turvallisuusvalvonnassa hyödynnetään myös uusia tekniikoita, kuten tekoälyä ja lämpökameroita. Valvontaratkaisut mahdollistavat reagoimisen mahdollisiin uhkiin jo ennen niiden eskaloitumista.
Vaikka kehittyneet teknologiat, kuten tekoäly ja analytiikka ovat tehokkaita, ihmisten välistä vuorovaikutusta ne eivät silti korvaa. Turvallisimpaan kokonaisratkaisuun yhdistyvätkin sekä uudet teknologiat että ihmisten asiantuntemus erilaisina suojauskerroksina.
» Lue myös artikkelimme: Älykäs valvontateknologia vähentää uhkatilanteita
Artikkelin teksti: Ralf Ahlskog/Kamua Helsinki
‹ Katso kaikki artikkelit