Panoramakameroiden ja muiden älykkäiden videovalvontajärjestelmien avulla voidaan suojata laajoja alueita ja sen myötä vähentää kameroiden ja niiden valvontaan tarvittavan henkilöstön määrää. Tekoälyavusteinen analytiikka vähentää myös väärien hälytysten määrää ja parantaa kokonaisvaltaista turvallisuutta.
CERTEGOn yhteistyökumppanin, Dallmeierin markkinointijohtaja Josua Braun demonstroi superkameroiden ominaisuuksia CERTEGOn järjestämässä seminaarissa 9.10.2024 Vantaalla. Hän otti esimerkiksi Kölnissä uudenvuodenaattona vuonna 2015 tapahtuneet massiiviset mellakat, joista tehtiin 1200 rikosilmoitusta, mutta annettiin vain 37 tuomiota.
− Alueella oli pitkälti yli toistasataa kameraa, mutta niiden avulla ei pystytty muodostamaan kokonaiskuvaa. Kameroiden resoluutio oli myös niin heikko, ettei henkilöitä pystytty aukottomasti tunnistamaan. Tilanteen korjaamiseksi piti keksiä jotain, Braun kertoi.
Kölnin tuomiokirkon ympäristön valvottava alue on noin 9000 neliömetriä. Vanhalla tekniikalla kameroita olisi pitänyt asentaa myös paikkoihin, jotka kuuluvat suojeltaviin rakennuksin. Niihin ei niin vain reikiä porattaisi. Onneksi ei tarvinnutkaan.
− Asensimme 5 Dallmeierin Panomera®-kameraa ja kolme tavanomaisempaa kameraa eli järjestelmässä on nyt ainoastaan 8 kamerajärjestelmää valvomassa koko aluetta, Braun kertoi.
Dallmeierin Panomera®-kamerat kuvaavat laajoja alueita ja niiden kuvatallenteissa on vähintään 125 pikseliä metrillä, joten resoluutio riittää tarkentamaan hyvinkin kaukana sijaitsevan kohteen erittäin tarkasti. Kamera havaitsee, tarkkailee ja tunnistaa.
Kameroissa on patentoitu sensoritekniikka, jossa useita antureita on yhdistetty yhteen yhteiseen optiseen yksikköön. Anturit kuvaavat kuva-alueen etu-, taka-, ja keskiosaa. Kun informaatio yhdistetään yhdeksi suureksi kuvaksi se tarkoittaa, että valtava alue katetaan tunnistamiseen vaaditulla pikselitiheydellä.
− Panomera®-kameran erityispiirteisiin kuuluu tarkasti optimoitu järjestelmä, joka pystyy reaaliajassa tunnistamaan manipuloinnit, naamioitumiset tai poikkeavat häiriökäyttäytymiset. Kamerat pystyvät tarkentamaan kuvan pieniinkin yksityiskohtiin haluttaessa, kuten vaikkapa olutmukien heittelyyn stadionilla, Braun kertoi.
Kyberturvallisuus on kaikkien yhteinen asia - huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa
Seminaariin oli kutsuttu puhujaksi myös tietokirjailija, kouluttaja sekä tietoturvan ja digiturvallisuuden asiantuntijana eri organisaatioissa toimiva Kimmo Rousku. Hän puhui verkkorikollisuuden torjunnasta ja opasti suojautumaan digitaalisen maailman mukanaan tuomilta uhilta. Rousku myös paljastaa huijareiden temppuja ja auttaa ihmisiä tunnistamaan huijaukset.
− Huijaukset ovat viime vuosina muuttuneet. Menetin itsekin yli tuhat euroa ostaessani netistä telkkarin, jota ei koskaan toimitettu. Kuka tahansa voi joutua uhriksi, vaikka tietäisi aiheesta paljon. Siksi kehotan uhriksi joutuneita tekemään aina rikosilmoituksen, muutoin rikolliset jatkavat urapolkuaan, Rousku painotti.
Tietokirjailija ja kouluttaja Kimmo Rousku muistutti perusasioiden tärkeydestä kyberturvallisuuden toteutumisessa. Kuva CERTEGOn asiakaspäivästä 9.10.2024
Uudet teknologiat, erityisesti tekoäly, tuovat mukanaan hyötyjä, mutta myös uusia uhkia. Tekoälyllä tuotettujen kuvien ja videoiden erottaminen aidosta sisällöstä on muuttumassa entistä vaikeammaksi − luotettavan todistusmenetelmän tarve kasvaa.
− Tekoälypalveluiden avulla voidaan helposti manipuloida sisältöä, kuten kuvia ja videoita. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia alkuperän luotettavalle todentamiselle. Perinteiset ratkaisut, kuten vesileimat, eivät enää riitä.
Tietomurtojen ja palvelunestohyökkäysten torjuminen on vaikeampaa, kun hyökkäykset tulevat kotimaisista verkko-osoitteista. Hyökkäysten lähteenä voi olla valtioiden tukemia toimijoita tai verkkorikollisia, jotka pyrkivät lamauttamaan palveluita tai hankkimaan rahaa lunnaiden avulla. Suomessakin palvelunestohyökkäykset ovat muuttumassa uudeksi normaaliksi. Yritykset joutuvat varautumaan siihen, että niiden toimintaa yritetään häiritä jatkuvasti.
− Verkkorikollisuuden torjuntaan tarvitaan vahvoja ennakoivia toimenpiteitä. Yritysten on tärkeää huolehtia siitä, että niiden tietoturva on ajan tasalla ja että havainnointijärjestelmät pystyvät tunnistamaan epäilyttävän toiminnan ajoissa. Näin voidaan reagoida nopeasti, ennen kuin haitat pääsevät kasvamaan, Rousku opasti.
Tekoäly on turvallisuudelle sekä uhka että mahdollisuus
Verkkorikolliset yrittävät usein huijata ihmisiä lähettämällä heille tekaistuja maksulomakkeita tai pyytämällä pankkitunnuksia. Jos viesti näyttää epäilyttävältä, kannattaa olla yhteydessä pankkiin tai luottokorttiyhtiöön ennen kuin tekee mitään.
Rousku muistutti, että fyysinen ilkivalta on myös lisääntynyt, kuten tukiasemien sabotaasi osoittaa. Organisaatioiden tulisikin tehostaa sekä digitaalisen että fyysisen turvallisuuden valvontaa. Rouskun mukaan suomalaiset ovat melko kyberturvallisuustietoisia, mutta informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon levittäminen ovat kasvavia haasteita erityisesti tekoälyn kehittymisen myötä.
− On tärkeää pysähtyä ennen kuin syöttää arkaluonteisia tietoja verkkoon. Kannattaa aina myös
tarkistaa verkkosivuston osoite ennen kuin luottaa siihen. Erityisesti suomalaisissa palveluissa URL-osoitteen tulee olla .fi-päätteinen. Kannattaa varoa myös hakutuloksiin piilotettuja huijaussivustoja, jotka voivat näyttää laillisilta, Rousku neuvoi.
Hän ennustaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tekoäly muuttaa maailmaa samalla tavoin kuin teknologian kehitys on tehnyt viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa arkea helpottavat muiden muassa kodin robotit ja tekoälyn käyttöliittymät, jotka kommunikoivat puheen kautta.
− Tekoälyssä piilee suuri potentiaali, mutta se tuo mukanaan myös riskejä, joihin on varauduttava. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi verkkohyökkäyksiin. Vaikka verkkorikollisuus ja teknologian kehitys tuovat mukanaan haasteita, hyvikset voittavat lopulta. Suomen vahvuus on yhteistyökyky ja tämä kyky tulee entisestään vahvistumaan.
» Lue myös koosteemme kyberturvallisuus valvontaratkaisuissa -asiakaspäivästä
Artikkelin teksti: Ralf Ahlskog
‹ Katso kaikki artikkelit