Suomen vankiloiden uudistunut turvatekniikka vapauttaa vankilat varsinaiseen päätehtäväänsä
Vankilassa kaikkien on voitava olla turvassa, niin vankien kuin henkilökunnankin. Rikosseuraamuslaitos valitsi muutama vuosi sitten CERTEGOn uudistamaan Suomen vankiloiden turvatekniikan. Uudistus on vapauttanut henkilökunnan tekemään varsinaista työtään vankien kanssa, esimerkiksi valmentamaan rikoksettomaan elämään. CERTEGOlle hanke on ollut ainutlaatuisen laaja.
Rikosseuraamusviraston turvallisuusinsinööri Ari Pakarinen kuvaa vankiloiden tarpeita verrattuna tavallisiin rakennuksiin: "Vankilassa turvatekniikka on tärkeä työväline päivittäisissä tehtävissä, ei osa kiinteistön normaalia valvontatekniikkaa kuten toimistotaloissa."
CERTEGO on viime vuosina toimittanut turvatekniikkaa kaikkiin Suomen 26 vankilaan sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoihin, niin uusiin kuin vanhoihin yksiköihin. Osa näistä on avolaitoksia, osa suljettuja ja väliinkin mahtuu eri tasoisia turvajärjestelyjä. CERTEGO on suunnitellut ja toteuttanut järjestelmät selli- ja pikapuhelimille, eristyssellien audiotarkkailulle, äänentoistolle, murto- ja päällekarkaushälytyksille sekä videovalvonnalle. Eri puolilla maata sijaitsevat ja eri tyyppiset laitokset ovat edellyttäneet hyvää perehtymistä vankiloihin ja niiden toimintatapoihin. Työhön on osallistunut kaikkiaan lähes 100 certegolaista, eli kyse on ollut ainutlaatuisesta hankkeesta.
Turvallisuus on siirtynyt kopista verkkoon
Hetkessä ei Suomen vankiloiden turvatekniikkaa vaihdeta, vaan kyseessä on pitkäaikainen yhteistyö. Se on vienyt vankiloiden turvallisuuden yhä enemmän digitaaliseen maailmaan ja vapauttanut pitkälle koulutetun henkilökunnan tekemään lähityötä vankien kanssa.
"Kaikki vangit palaavat joskus yhteiskuntaan ja silloin heidän pitäisi pystyä toimimaan ja käyttämään normaaleja palveluja. Meidän tehtävämme on auttaa heitä sopeutumaan, eikä sitä kopissa istumalla tehdä", sanoo Ari Pakarinen.
Palvelun laajuus ja taso olivat tärkeimmät valintakriteerit, kun Rikosseuraamuslaitos valitsi turvateknistä kumppania. Monet järjestelmät olivat olleet käytössä 10 - 15 vuotta. Nyt eletään murrosvaihetta, joka mahdollistaa muun muassa tekniikan etäkäytön, eli aina ei asentajan tarvitse ajaa paikalle nähdäkseen missä on vika. Järjestelmien on kuitenkin oltava suljettuja niin, että tietoturvallisuus ja muu turvallisuus on varmasti suojattu.
Turvatekniikkaa ei liioitella Suomessa
Suomalaisessa vankilassa turvatekniikkaa ei liioitella, eikä sitä käytetä pelotteena. Tilaajalle on tärkeää, että järjestelmät ovat päivitettävissä ja tekniikka mahdollisimman standardisoitua, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Ari Pakarisen mukaan maailmalla näkee potkunkestäviä pistorasioita ja erikoislamppuja, mutta meillä käytetään aivan tavallisia, yleisesti markkinoilla myytäviä tuotteita.
"Pahalla saa pahaa ja hyvällä hyvää. Laitosmaisessa vankilassa eivät viihdy vangit eikä henkilökunta", Pakarinen toteaa. "Vapauden rajoittaminen on ainoa rangaistuskeino, mihin vankilalla on oikeus ja se on jo rangaistus itsessään."
Pakarinen muistuttaa, että vangillakin on oikeus yksityisyyteen, eikä laki salli salakatselua tai -kuuntelua. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki turvallisuuteen liittyvä toiminta ja siihen liittyvä informaatio on pidettävä täysin omissa käsissä, muun muassa loki- ja käyttäjätietojen kirjautumisessa on oltava tarkkana.
Näin isoon työhön ei montaa toimittajaa Suomesta löydy. Noin vuoden kestäneen kilpailutusvaiheen aikana tarjoajien kanssa keskusteltiin RISEn Erityisasiantuntija Pekka Keskisen ammattimaisella johdolla siitä, mitä tilaaja tarvitsee ja mitä toimittaja voi tarjota. Tältä pohjalta sekä CERTEGOlla että Rikosseuraamuslaitoksella oli varma olo lähteä toteuttamaan hanketta käytännössä.